Lapsi kiukuttelee ja saa raivokohtauksia – mitä tehdä? 2–6-vuotiaan kiukun syyt ja 6 keinoa
Keksi meni rikki, ja tulee itku. Leikki pitää lopettaa, ja lapsi huutaa. Kaupassa hän heittäytyy suoraan lattialle… Jos lapsesi on viime aikoina kiukutellut tavallista enemmän, vedä ensin henkeä: kiukuttelu on hyvin tavallinen osa kasvua. Sitä on eniten 2–3-vuotiaana, ja 4 ikävuoden jälkeen se yleensä vähitellen vähenee. Se ei tarkoita, että lapsesta olisi tullut tuhma, eikä sitä, että olisit kasvattanut huonosti.

Tähän juttuun on koottu kiukuttelun syyt, mitä vanhempi voi tehdä tilanteessa ja sen jälkeen, sekä muutama kuvakirja, joka auttaa lasta tutustumaan suuttumiseen.
Miksi lapsi kiukuttelee?
- Sanat eivät vielä riitä: Lapsella on paljon tunteita, mutta sanavarasto on vielä pieni. Kun hän ei osaa sanoa, hän itkee, huutaa tai polkee jalkaa.
- Tunteiden hallinta on vasta kehittymässä: Aikuinen pystyy suuttuessaan ensin hillitsemään itseään, mutta lapsen kyky säädellä tunteita kehittyy vielä hiljalleen. Kun tunne iskee, sitä on vaikea pysäyttää.
- Halu päättää itse: Lapsella on yhä enemmän omia ajatuksia. Kun asiat eivät mene hänen tahtonsa mukaan, hän räjähtää helposti.
- Keho ei voi hyvin: Nälkä, väsymys, uupumus ja sairastelu tekevät lapsen kärsivällisyydestä hyvin lyhyen.
- Muutokset ympärillä: Päiväkodin aloitus, perheen uusi vauva tai sekaisin mennyt päivärytmi aiheuttavat stressiä, joka voi näkyä kiukkuna.
Mitä vanhempi voi tehdä? 6 keinoa
1. Aikuinen rauhoittuu ensin
Kun lapsen tunteet purkautuvat, hän tarvitsee eniten rauhallista aikuista. Hidasta ensin itse ja madalla ääntäsi. Jos aikuinenkin alkaa huutaa, lapsi yleensä vain kiihtyy lisää.
2. Ensin turvallisuus, sitten tunteet
Jos lapsi heittelee tavaroita, lyö tai voi satuttaa itsensä, siirrä vaaralliset esineet pois ja vie lapsi turvalliseen paikkaan. Selittämisellä ei tarvitse kiirehtiä, sillä tunteiden huipulla lapsi ei oikeastaan pysty kuuntelemaan.
3. Auta lasta sanoittamaan tunteensa
Sano lapsen puolesta yksinkertaisin sanoin: ”Sinua suututtaa tosi paljon, kun palikat kaatuivat.” ”Haluaisit vielä leikkiä etkä haluaisi lähteä kotiin, eikö niin?” Kun hänen tunteensa osutaan oikein, lapsi tuntee tulevansa ymmärretyksi ja oppii vähitellen kertomaan sanoin itkemisen sijaan.
4. Ota tunne vastaan, mutta pidä säännöt
Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta teoilla on rajat. Voit sanoa: ”Saat olla vihainen, mutta lyödä ei saa.” Mieti ennen kuin sanot ”ei”. Kun olet sen sanonut ja lapsi itkee saadakseen jotain, pysy lempeästi alkuperäisessä päätöksessäsi. Älä suostu siksi, että itku on kovaa, muuten lapsi oppii, että ”mitä isompi meteli, sitä paremmin se toimii”.
5. Juttele vasta, kun lapsi on rauhoittunut
Kun lapsi on rauhoittunut, halaa häntä ja juttele lyhyesti siitä, mitä äsken tapahtui ja mitä voisi tehdä ensi kerralla, kun suututtaa. Vasta nyt lapsi pystyy kuuntelemaan ja on halukkaampi miettimään keinoja yhdessä.
6. Harjoitelkaa rauhoittumiskeinoja arjessa
Kun mieli on hyvä, harjoitelkaa yhdessä: syvään hengittämistä, viiteen laskemista, pehmolelun halaamista tai hetken istumista rauhallisessa nurkassa. Voit myös vähentää tilanteita, joissa kiukku helposti leimahtaa, esimerkiksi syömällä vähän ennen lähtöä tai muistuttamalla ennen lähtöä: ”Vielä yksi kerta, ja sitten mennään kotiin.”
Kuvakirjoja usein suuttuvalle lapselle
Kun lapsi näkee tarinan kautta, ”miltä suuttumus näyttää”, hänen on helpompi kertoa omista tunteistaan ja hän oppii, mitä vihaisena voi tehdä:
- Vihainen pikku tulivuori (2–3 vuotta): Viha purkautuu kuin tulivuori. Puhalla ulos ja pienennä tulta.
- Tunteiden sääennuste (2–3 vuotta): Qingqingin mieliala on kuin sää: ilossa aurinko paistaa, surussa sataa ja vihassa ukkostaa. Joku istuu hänen kanssaan odottamassa, että aurinko tulee esiin.
- Kameleontin ukkospilvivatsa (3–4 vuotta): Kiukku täyttää vatsan tummilla pilvillä. Opetellaan ensin pysähtymään.
- Robotti ylikuumenee (3–4 vuotta): Pikku robotti ylikuumenee ja savuaa aina suuttuessaan. Se oppii painamaan jäähdytysnappia: hengittämään syvään ja laskemaan viiteen.
- Tunnemittari (3–4 vuotta): Rauhasta valtavaan kiukkuun: tunteista kerrotaan lämpömittarin väreillä.
- Kun olen vihainen, voin… (5–6 vuotta): Valintapyörä näyttää, mitä vihaisena saa ja ei saa tehdä.
Lisää kirjoja löydät aiheista ”Suuttumus” ja ”Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen”.
Usein kysyttyä
Lapsi itkee ja raivoaa julkisella paikalla. Pitäisikö hänelle antaa heti periksi?
Ei kannata suostua asiaan, johon et alun perin suostunut, vain jotta lapsi lopettaisi. Vie lapsi ensin rauhallisempaan paikkaan, odota hänen kanssaan, että tunne menee ohi, ja pysy sitten lempeästi alkuperäisessä päätöksessäsi.
Voiko kiukuttelevan lapsen jättää huomiotta?
Kohtuuttomiin vaatimuksiin ei tarvitse vastata, mutta lapselle ei saa tulla tunnetta, että hänet on hylätty. Pysy lähellä ja kerro lapselle: ”Minä olen tässä, puhutaan, kun olosi on vähän parempi.” Pidä samalla huolta turvallisuudesta. Jos lapsi kuitenkin lyö, puree tai heittelee tavaroita, sitä ei voi jättää huomiotta, vaan hänet pitää heti lempeästi pysäyttää.
Milloin kiukutteluun kannattaa hakea ammattiapua?
Tavallinen kiukuttelu vähenee vähitellen, kun lapsen kieli ja itsehillintä kehittyvät. Jos raivokohtauksia tulee yhä useammin ja ne kestävät yhä pidempään, lapsi satuttaa usein itseään tai muita, kiukuttelua on sekä kotona että päiväkodissa tai se haittaa jo päiväkotiarkea ja perheen elämää, voit jutella asiasta lastenlääkärin tai lastenpsykiatrin kanssa. Lääkärillä käynti ei leimaa lasta, vaan saatte yhden auttajan lisää.
Lähteet
- Kansallisen Taiwanin yliopistollisen sairaalan terveysuutiskirje: Lasten tunne-elämän häiriöt – pysähdy, katso, kuuntele (kiinaksi)
- Yhdysvaltain lastenlääkäriyhdistys (AAP), HealthyChildren.org: Top Tips for Surviving Tantrums
- Britannian NHS: Temper tantrums
- Child Mind Institute: When Should I Worry About Tantrums?
Kun mieli taas kirkastuu, lukekaa yhdessä tarina. Satuhalissa on yli 600 kuvakirjaa 2–6-vuotiaille ikäryhmittäin, joten voit valita tarinan sen mukaan, mitä lapsella on juuri nyt meneillään.





